Koivukylän avointa kohtaamispaikkaa kehitetään yhdessä kävijöiden ja vapaaehtoisten kanssa

Yhteiskehittämisen päivä syksyllä 2021:

Kohtaamispaikan yhteiskehittämisen päivä järjestettiin paikan päällä kohtaamispaikassa  10.11.2021 . 

Aiemmat kehittämispäivät on koronatilanteen vuoksi pidetty etätapaamisina ja paikan päällä tunnelma oli entistäkin lämpimämpi. Mukana oli 14 kävijää ja vapaaehtoista, 9 järjestöjen työntekijää, 8 kaupungin työntekijää ja yksi nuori.

Iltapäivän aikana perheiden vanhemmat ja vapaaehtoiset , kohtaamispaikan työntekijät ja johtoryhmäläiset keskustelivat pienryhmissä neljän eri aiheen parissa.

Perheiden lapsille oli järjestetty lastenhoito. Tulkkeja ei tarvittu tällä kertaa, sillä kaikki osallistujat kertoivat osallistuvansa suomen kielellä.

Pienryhmät osallistuivat kaikkien neljän aihealueen keskusteluihin kiertäen vuorotellen kohtaamispaikan kellaritilaan asetetut pisteet.  

Ensimmäisenä teemana oli kohtaaminen. Tähän teemaan liittyen askarreltiin myös yhteisöllinen teos kohtaamispaikan seinälle.

Kohtaamispaikassa oli osallistujien mielestä tärkeää ottaa jokainen kävijä vastaan, tervehtiä, ottaa katsekontaktia ja huomata jokainen lapsi ja aikuinen. Kohtaamispaikassa kysytään mitä kuuluu ja kuinka voit, eikä kysellä liikaa taustoja, jos ihminen ei itse halua niistä kertoa.

Toisia ei neuvota ylhäältä alaspäin, pysähdytään, vaikka olisikin kiire ja kaikki ongelmat huomioidaan ja autetaan niissä.

Vantaan turvakoti ry:n Laura ja Maija ottivat vastuulleen tuoda keskusteltuja asioita esiin kohtaamispaikassa.

Toisena teemana oli liikunta ja hyvinvointi. Kohtaamispaikkaan toivottiin liikuntatuokioita, kuten joogaa ja äiti-vauvajumppaa sekä yhteistä ulkoilua ja retkiä. Myös hemmottelu ja esimerkiksi hieronta nähtiin tärkeänä hyvinvointia lisäävänä asiana.

Ideoita tuli runsaasti ja perhekoutsit Mirkka ja Hanna tulevat viemään teemaa käytäntöön kohtaamispaikassa.

Kohtaamispaikassa on huomattu, että moni toiminto on painottunut äitien ja lasten kohderyhmälle. Kohtaamispaikan halutaan olevan paikka johon myös isät haluavat tulla lastensa kanssa. Kolmas teema oli isä-lapsitoiminta.

Pienryhmissä puhututti se, onko isillä kynnystä osallistua nykyiseen toimintaan. Tuli esiin, että olisi hyvä olla olemassa ainakin osittain kohdennettua toimintaa isille ja lapsille. 

Suunniteltiin esimerkiksi tilaisuutta, jossa isät pääsisivät ideoimaan toimintaa, sekä toiminnallista tekemistä, kuten ulkoilua, liikuntaa, retkiä, rakentelua ja valokuvausretki vapaaehtoisten järjestämänä. 

Isille toivottiin myös vertaistoimintaa, jossa voidaan keskustella lapsen kasvatuksesta sekä esimerkiksi isien eroryhmää. 

Näiden ideoiden myötä ensi vuonna toivottavasti tavoitamme yhä enemmän isiä toimintaan.

Tiesitkö, että kohtaamispaikan kellarissa toimii kaikkina arkipäivinä Vantaan MEK-hankkeen ja MLL Uudenmaan piirin yhteistyössä järjestämä iltapäivätoiminta alakouluikäisille?

Kehittämispäivässä pohdittiin myös koululaisten iltapäivän tarpeita. Tärkeinä näkökulmina toiminnan suunnittelussa nähtiin esimerkiksi lasten omien toiveiden merkitys, vuorovaikutuksen, lukutaidon ja mielikuvituksen vahvistaminen ja toiminnan turvallisuus. Tärkeänä nähtiin aikuisen rooli toiminnassa, jotta toiminta on turvallista ja lapsilähtöistä. Jokainen lapsi tullaan näkemään yksilönä.

Keskustelun myötä yksi vapaaehtoinen innostui lähtemään mukaan koululaisten toimintaan aikuiseksi ohjaajien avuksi. 

Kehittämispäivän ajatukset tullaan viemään eteenpäin sovittujen työntekijöiden toimesta ja niistä keskustellaan perheiden yhteisökokouksissa sekä työntekijöiden talokokouksissa ja johtoryhmässä. Seuraava yhteiskehittämisen päivä on keväällä 2022. Tervetuloa mukaan! Lisätietoa yhteiskehittämisestä Koivukylässä saat: suunnittelija Reetta Kyyrö (reetta.kyyro@mll.fi).

Kehittämispäivä keväällä 2021:

Kevään kehittämispäivä pidettiin kesäkuussa. Tarkoituksena oli jatkaa viime talven kehittämispäivässä nousseiden asioiden viemistä kohtaamispaikan käytäntöön.

1. Kuinka jokainen kokisi itsensä tervetulleeksi kohtaamispaikkaan? 
2. Miten edistetään perheiden toiveista lähtevää toimintaa? 
3. Millä tavoin tutustumme eri kulttuureihin ja tapoihin? 
4. Ovatko tilat riittävän monipuoliset?

Etätapaamisena järjestetyssä tilaisuudessa oli mukana 11 lapsiperheen vanhempaa, 2 nuorta, 8 kohtaamispaikassa toimivaa työntekijää sekä 2 sosiaalialan opiskelijaa. Keskustelua käytiin tulkkien avulla suomen, englannin, persian ja arabian kielillä. 

Keskustelussa tuli esiin, että kohtaamispaikan ilmapiirin on oltava hyvä ja työntekijöiden ystävällisiä. ”Ei tuomitsevia katseita ja maahanmuuttajat ovat tervetulleita.” Ensimmäistä kertaa paikalle tulleet perheet halutaan erityisesti huomioida. Lapsille ehdotettiin omaa tervetuliaisseremoniaa ja oman nimilapun askartelua ja vanhemmille tutustumiskierrosta. Pohdittiin myös, miten teini-ikäiset huomioitaisiin.

Lapsille toivottiin omaa kehittämispäivää ja kokouksia. Nimettömään palautelaatikkoon voitaisi laittaa niin lasten kuin aikuisten toiveet. Lapsi voi kirjoittaa, piirtää tai pyytää aikuiselta apua oman toiveen esittämiseen.

Syksyn suunnitelmiin päätettiin laittaa Kulttuurit kohtaa -tapahtuma sekä viikoittaiset monikulttuuriset perhetreffit. Näissä tilaisuuksissa perheet voivat keskustella eri kulttuureiden juhlista, tansseista, saduista ja musiikista ja esitellä oman kulttuurin ruokia.

Karsikkokuja 17 kivijalassa toimivassa kohtaamispaikassa on monipuoliset tilat. Lisäksi kellarissa on kohtaamispaikan vapaaehtoisten kunnostama tila, jota perheet saavat jatkossa varata myös omiin perhejuhliinsa. Kellarin hyödyntämistä toivottiin enemmän. Eri ikäiset lapset halutaan huomioida tilojen sisustuksessa ja toivottiin, että myös kouluikäisille lapsille on omia tiloja ja tekemistä.

Rauhallisia tiloja tarvitaan myös. Kun perheen vanhempi haluaa keskustella rauhassa työntekijän kanssa, tarvitaan paikka, jossa voi purkaa ajatuksia. Avoimessa tilassa perheiden kanssa tapaavat ammattilaiset, joita kohtaamispaikassa työskentelee niin kaupungilta kuin eri järjestöiltä. Työntekijöiden tullessa tutuksi, on helpompi kysyä apua, jos perheessä tarvitaan tukea tai neuvoja.

Jotta tilat pysyvät viihtyisinä, siisteinä ja turvallisina, toivottiin yhteisiä sääntöjä ja ohjeita. ”Säännöt tulisi olla suomeksi ja muilla kielillä.”

”Oli kiva päivä!” ”Lyhyessä ajassa saatiin paljon aikaiseksi. Mielenkiintoinen päivä.” ”Oli hauskaa olla mukana.” Kertoivat perheet ja työntekijät tilaisuuden lopuksi.

Vielä muutama toive tuli syksyä ajatellen. ”Voisiko olla isille ja lapsille omia ryhmiä?” ”Miten saadaan vielä enemmän nuoret huomioitua?” ”Liikuntaa kohtaamispaikassa tai kohtaamispaikan lähellä.” ”Vanhempien omia kohtaamisia ja tila levähtämiselle, jos joku voisi olla lasten kanssa sen aikaa.”

Seuraavaan kehittämispäivä on syksyllä ja mukaan voi jo ilmoittautua kohtaamispaikan koordinaattoreille.

Kehittämispäivä talvella 2021:

Unelmien kohtaamispaikassa arki hengähdystaukoineen on tärkeää.

MLL:n Perheitä kohtaamassa -hanke kehittää ja koordinoi kohtaamispaikan toimintaa ja kehittämisessä oleellista on perheiden aito osallisuus toiminnan ja palveluiden kehittämisessä. Kävijöiden osallisuutta ja toimijuutta hankkeessa edistetään paitsi kehittämisosallisuuden kautta, myös kohtaamispaikan arjen toiminnassa.

Tammikuun lopussa puhelinten ja tietokoneiden ääreen Zoom- tapaamiseen kokoontui 35 henkilöä, joista 19 oli Koivukylän kohtaamispaikan kävijäperheiden vanhempia ja vapaaehtoisia ja loput tulivat mukaan työroolissaan, mutta useimmat varmasti yhtä sydämellään mukana lapsiperheiden asialla. Työntekijät tulivat Vantaan kaupungin ja MLL:n lisäksi kolmesta muusta järjestöstä: Vantaan turvakoti ry:stä, Monik Vantaa ry:stä sekä Nicehearts ry:stä.

Kohtaamispaikan kävijä-äiti Hiba (vasemmalla) ja vapaaehtoinen Varpu osallistuivat yhteiskehittämisen aamupäivään.

Aamupäivän aikana osallistujat pohtivat pienryhmissä, millainen on unelmien kohtaamispaikka ja millaisia palveluita ja tukea toiminta mahdollistaa. Monet esiin nousseet asiat  vahvistivat sitä, mitä perheet ovat nostaneet esiin aiemminkin kohtaamispaikan yhteisökokouksessa ja palautekyselyssä. Oleellista on lämmin tunnelma, yhteisöllisyys, helposti saatava tuki ja mielekäs toiminta niin lapselle kuin vanhemmalle.

1. On tärkeää, kuinka sinut otetaan vastaan kun tulet kohtaamispaikkaan. Lämmin ja sydämellinen vastaanotto tekee tulemisesta helppoa, eikä tarvitse jännittää.  Perheet toivovat, että työntekijät olisivat tuttuja ja pysyviä ja uusi kävijä huomioitaisiin esittelykierroksella. 

2. Kohtaamispaikka on turvallinen paikka, josta saa apua. Saman katon alta saa useita palveluita ja eri alojen ammattilaiset ovat tavattavissa viikottain. Osallistujat toivat esiin, että perheitä tukevat palvelut kohtaamispaikasa voisivat olla esimerkiksi asiointiapu, tutustuminen uusiin ihmiisiin, keskusteluapu, vertaistoiminta (esimerkiksi vertaisryhmät) ja lasten omat ryhmät. 

3. Kohtaamispaikassa voit kohdata muita perheitä ja eri-ikäisiä ja eri kulttuureista tulleita ihmisiä. Toiminta mahdollistaa keskustelut muiden kanssa, tutustumisen ja voi vähentää yksinäisyyttä. Lapset saavat leikkiseuraa.

4. Lapsi saa kohtaamispaikassa virikkeitä, kehittyy ja oppii uusia taitoja. Koivukylässä kaikki toiminta on maksutonta ja sellaisena se halutaan myös pitää. Tärkeänä nähdään maksuton harrastustoiminta, eri-ikäisten kerhot, yhteiset retket ja yhteinen tekeminen. Isosta pihasta haaveillaan, jossa lapset voisivat leikkiä. 

5. Hengähdyshetki arjessa. Vanhemmat kaipaavat kohtaamispaikkaan lapsiparkkia esimerkiksi oman lääkärikäynnin ajaksi tai jotta voivat keskustella kohtaamispaikan ammattilaisten kanssa rauhassa vaikeistakin asioista, ilman että lapsi on kuulemassa. Kohtaamispaikka on osa kehittyvää perhekeskusta ja naapurista löytyy niin terveysasema, neuvola kuin sosiaalitoimisto, joissa olisi joskus mukava asioida ilman lasta. Hyvinvointia lisäisi hieroja, kauneudenhoitopalvelut, hemmottelut ja jumppa. 

Pienryhmätyöskentelyssä perheet pohtivat esimerkkiperheiden elämäntilanteiden kautta, millaista tukea kohtaamispaikasta olisi hyvä saada.

6. Suomen kielen taidon puute ei saa olla este osallistumiselle. Mukana kehittämässä oli useita äidinkieleltään muuta kuin suomea puhuvia kävijöitä. Tilaisuudessa oli mukana arabian kielen tulkki. Osallistujille oli tärkeää, että kielitaidon puute ei ole este kohtaamispaikan toimintaan osallistumiselle, tulkkipalveluita tulisi olla käytettävissä ja hakemusten täyttämisessä ja muussa asioinnissa saada apua. Myös mahdollisuus oman äidinkielen puhumiseen muiden kanssa  nähtiin tärkeänä.

7. Yhteisöllisyys on yhteisiä ruokailuja ja yhteistä toimintaa. Osallistujat toivovat, että voisimme jo palata normaaliin aikaan, jolloin voisimme yhdessä opetella tekemään eri kulttuurien ruokia, lämmin  ruoka olisi aina tarjolla, vanhemmilla olisi keskusteluseuraa ja lapsilla leikkiseuraa. Voitaisiin  viettää vaikkapa lemmikkipäivää. Koivukylässä sen aukioloaikana on jo nähty yhteisöllisyyden voima, mikä tuli esiin myös päivän keskusteluissa. On tärkeää voida kohdata muita ihmisiä ja viettää yhteisiä juhlia, koska monella oma perhe ja suku on kaukana. Moni on tottunut elämässään yhteisöllisyyteen ja sitä kaivataan. Juhlien ja ruuan nähtiin myös houkuttelevan uusia perheitä mukaan.

8. Kaupungin ja järjestöjen työntekijät tukevat perheitä yhdessä.  Perhetyöntekijä voisi tulla kohtaamispaikkaan tapaamaan asiakkaitaan ja järjestöiltä voi saada esimerkiksi apua Perhekummin hakemiseen. 

9. Perheiden toiveet ja kuulluksi tuleminen. On tärkeää, että perheiden toiveet ja ideat tulevat myös käytäntöön ja kuulluksi tulee myös ilman yhteistä kieltä.

Kehittäminen perheiden kanssa jatkuu keväällä yhteisökokouksissa ja seuraava yhteiskehittämisen työpaja järjestetään kesäkuussa, jossa myös arvioidaan, kuinka kehittäminen on lähtenyt etenemään. Lasten kanssa otetaan käyttöön MLL:n Huomaa minut! -osallisuustyökalu. 

Haluatko mukaan Koivukylän avoimen kohtaamispaikan toimintaan? Oletko jo mukana ja kehittäminen kiinnostaa? Haluatko toimia vapaaehtoisena tai järjestää toimintaa? Ota yhteyttä!

Kirjoittaja: Reetta Kyyrö (suunnittelijana toiminut, Perheitä kohtaamassa hankkeessa). 

Lisätietoa:susan.ihanainen@mll.fi p. 044 7384672