Kiusattu tarvitsee enemmän kuin anteeksipyynnön 

Joka kymmenes nuori kokee kiusaamisväkivaltaa päivittäin, sateenkaarevista nuorista selvästi useampi kuin joka kymmenes. Kouluissa on viime vuosina tehty lujasti töitä kiusaamisen vähentämiseksi, ja kiusaamiseen puuttumisen mallit ovat yleistyneet. Mutta mitä tapahtuu, kun kiusaaminen saadaan loppumaan? 

Kiusaaminen jättää arvet

Kiusaamista tapahtuu kaikkialla, ja siksi koulukiusaamisen käsite on pulmallinen. Etenkin sosiaalisen median myötä kiusaamisväkivalta voi jatkua ympäri vuorokauden ja olla läsnä kaikista turvallisimmiksikin mielletyissä paikoissa, kuten omassa huoneessa suljetun oven takana. Kiusaaminen osuu yleensä voimakkaasti kohteen itsetuntoon ja minäkuvaan; siihen, miltä kiusaamisen kohde näyttää, miten hän puhuu tai millaisista asioista hän pitää. Pitkittynyt kiusaaminen jättää arpia, jotka voivat kulkea mukana aikuisuuteen asti. 

Pahimmillaan hoitamattomat traumaoireet voivat vaikuttaa vakavasti nuoren kykyyn solmia ihmissuhteita tai tehdä hänestä itsestään aggressiivisen muita kohtaan. Nuori tarvitsee ympärilleen yhteisöjä, ja jos hän kokee jäävänsä arjessaan yhteisöjen ulkopuolelle, hän voi alkaa etsiä omaa porukkaansa muualta, esimerkiksi netin keskustelupalstoilta. Parhaimmillaan netistä voi löytyä hyviä tyyppejä, joita ei olisi netin ulkopuolella tullut tavanneeksi, mutta haavoittunut nuori on myös vaarassa hakeutua muiden ihmissuhteisiin pettyneiden joukkoon, missä katkeruus ruokkii itseään ja voi viedä nuoren ajattelua yhä huonompaan suuntaan. 

Kiusaamisesta johtuvat arvet eivät parane aikuisen määräämällä anteeksipyynnöllä ja kädenpuristuksella, vaan loukattu nuori tarvitsee tukea mahdollisiin traumaoireisiinsa ja minäkuvansa uudelleen rakentamiseen. Kuten kaikessa mielenterveystyössä, varhainen puuttuminen on paljon helpompaa ja tehokkaampaa kuin kärjistyneiden ongelmien hoitaminen. Erityisesti teini-ikäisen aivot ovat herkkiä pitkittyneelle stressille, jota hoitamatta jääneet kiusaamiskokemukset voivat aiheuttaa. 

Kohtaava aikuinen voi olla nuoren pelastus  

Kiusaamistrauma voi oireilla fyysisesti tai psyykkisesti: nuori voi olla ahdistunut, pelätä kouluun tai harrastuksiin menemistä tai vältellä tiettyjä paikkoja, hänellä voi olla uniongelmia, ylivirittyneisyyttä tai aggressiivista käytöstä. Trauma voi näyttäytyä myös esimerkiksi vatsaoireina tai mielialan voimakkaana heilahteluna. Oireiden yhdistäminen kiusaamiseen voi olla haastavaa, sillä oireet saattavat tulla esiin pitkänkin ajan päästä. 

Jokainen nuoren kohtaava ja häntä kuunteleva aikuinen tekee jälkihoitotyötä. Kysymällä mitä nuorelle kuuluu ja huomaamalla mahdollinen oireilu on ensimmäinen askel jo otettu. Etenkään teini-ikäiset hakevat harvoin apua ongelmiinsa omin päin vierailta tahoilta, mutta kun tukea tarjoaa tai sen suuntaan ohjaa tuttu, luotettava aikuinen, on todennäköisyys ottaa apua vastaan paljon suurempi. 

Älä jää nuoren traumatyön kanssa yksin. Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin Ehjäksi-toiminta työskentelee kiusaamisesta toipumisen parissa vahvan vaikutusnäytön TRT-menetelmällä Vantaalla, Keravalla sekä Helsingissä. Järvi-Suomen piirin Selviytyjät valtakunnallisesti etäyhteyksien avulla. Tukea kiusaamisesta toipumiseen saa myös Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkusta.

Apua on saatavilla, ja sen vaikutus voi olla nuoren elämän kannalta ratkaiseva. Pienikin askel kohti tukea voi käynnistää toipumisen prosessin. Yhdessä voimme varmistaa, ettei kiusaaminen määritä tulevaisuutta, vaan nuori saa kasvaa rauhassa omaksi itsekseen ja löytää jälleen ilon, luottamuksen ja merkitykselliset ihmissuhteet elämäänsä.