KIusaamisen jälkihoidon tulisi olla tärkeä osa kiusaamisen selvittämisen prosessia

Kiusaamisen ennaltaehkäisystä ja siihen puuttumisesta on puhuttu paljon, ja keinoja tähän on kehitetty runsaasti. Vasta viime aikoina on kuitenkin alettu ymmärtää vahvemmin kiusaamisen jälkihoidon merkitys osana kokonaisuutta. Kiusaamisilmiö ei valitettavasti ole tarpeeksi vähentynyt erinäisistä toimenpiteistä huolimatta, ja digiympäristöt ovat lisänneet kiusaamisen muotoja entisestään. Kiusaamisen jälkihoidon tulisikin olla tärkeä osa kiusaamisen selvittämisen prosessia ja auttamisketjua. 

Kiusaaminen ei ole vain yksittäinen tapahtuma, vaan pitkään jatkuva monisyinen prosessi, jolla voi olla merkittäviä ja pitkäkestoisia vaikutuksia nuorten psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen tarvitsee rinnalleen myös kiusaamisen jälkihoidon kehittämistä sekä rakenteellisia ratkaisuja, jotka tukevat lasten ja nuorten toipumista.

Mitä kiusaaminen on?

Kiusaaminen määritellään yleisesti tarkoituksellisena ja toistuvana tiettyyn oppilaaseen kohdistuvana toimintana. Kyse on epätasaisesta valtasuhteesta, jossa kiusaamisen kohde on alisteisessa asemassa kiusaajaan nähden. Kiusaaminen ymmärretään yleisesti fyysisenä tai henkisenä väkivaltana, sosiaalisena eristämisenä muista tai jatkuvana osoittamisena siitä, ettei kuulu porukkaan. Kiusaaminen tulisi ymmärtää yhtenä väkivallan erityismuotona, ei harmittomana osana kasvua. Kiusaaminen voidaan luokitella haitalliseksi lapsuuden kokemukseksi (ACE), jolla voi olla vaikutuksia yksilön koko elämänkulkuun. (Paihonen&Korpisaari 2025.)

On kuitenkin tärkeää erottaa kiusaaminen muista vuorovaikutustilanteista. Yksittäiset ristiriitatilanteet, tasavertainen riitely tai erimielisyydet kaverisuhteissa tai tahattomat loukkaavat teot eivät ole kiusaamista. Nämä ovat luonnollinen osa kaverisuhteita, ja niiden selvittelyä on tärkeää opetella yhdessä turvallisten aikuisten tuella.

Some ja digitaalinen maailma ovat tuoneet kiusaamiseen uuden ulottuvuuden: pahimmillaan kiusaaminen jatkuu ympäri vuorokauden. Jopa 20 % nettikiusaamista koskevaan kyselyyn vastanneista nuorista kertoi kokevansa kiusaamista lähes päivittäin.  Huomionarvoista vastauksissa oli myös se, että yhä harvempi nuori puuttuu tai kertoo verkossa tapahtuvasta kiusaamisesta kenellekään. (MLL 2025) Osasyynä tähän voi olla ilmiön yleisyys sekä kokemus siitä, ettei apua sai tai keskusteluun hakeutuminen auta.

Kiusaamisen vaikutukset nuorten mielenterveyteen

Nykytiedon valossa tiedetään, että käsittelemättömillä kiusaamiskokemuksilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia, jotka voivat ulottua aikuisuuteen saakka. Kiusaaminen ei ole vain ikävä yksittäinen tapahtuma lapsuudessa tai nuoruudessa. Kiusaamista kokeneilla lapsilla ja nuorilla on lisääntynyt riski esimerkiksi masennukseen, ahdistuneisuuteen ja paniikkioireisiin sekä itsetuhoisiin ajatuksiin.

Kiusaaminen vaikuttaa myös merkittävästi lapsen tai nuoren minäkuvaan ja itsetuntoon. Kiusaamista kokeneet nuoret voivat kokea häpeää, syyllisyyttä ja arvottomuuden tunteita. Vakava ja pitkäkestoinen kiusaaminen voi aiheuttaa traumaoireita, kuten flashbackeja, voimakasta kehon ylivireyttä, tilanteiden ja paikkojen välttelyä ja erilaisia aaltoilevia tunteita.

Kiusaamiseen liittyvistä oireista on tärkeää puhua avoimesti ja lisätä ilmiön ymmärrystä erityisesti lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen keskuudessa. Kiusaamisen aiheuttamat traumat ja moninaiset vaikutukset jäävät helposti alidiagnosoiduiksi, ja oireet voivat kantautua aikuisuuteen saakka. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että kiusaamista lapsuusaikana kokeneet lapset ja nuoret ovat esimerkiksi suuremmassa riskissä traumaperäisen stressihäiriön (PTSD:n) syntymiselle. Kiusaamisella voi olla vaikutuksia myös fyysiseen terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin sekä sosioekonomiseen asemaan vielä pitkään aikuisuudessa ja nämä voivat vaikuttaa monin tavoin yksilön opinto- ja työpolkuun tulevaisuudessa. (Paihonen&Korpisaari, 2025.)

Tästä syystä olisi tärkeää selvittää lapsen tai nuoren taustat huolellisesti silloin, kun hän ohjautuu esimerkiksi oppilashuollon palveluihin ja hänellä ilmenee edellä kuvattuja oireita. Näiden oireiden yhteys varhaisiin kiusaamiskokemuksiin voi jäädä muuten tunnistamatta.

Miksi kiusaamisen jälkihoito on niin tärkeää?

Kuten edellä on kuvattu, kiusaamisen vaikutukset yksilön elämään voivat olla todella moninaisia ja kantautua pitkälle tulevaisuuteen. Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteet nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa voivat olla jälkiä aiemmin koetusta kiusaamisesta ja nämä tunteet voivat vaikeuttaa sosiaalisten suhteiden rakentamista myöhemmin. Tämä voi heijastua esimerkiksi ammatinvalintaan tai työelämään sekä muihin sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikutustilanteisiin. Kiusaamista kokeneilla luottamus toisiin ihmisiin on usein heikentynyt ja muiden aikomuksia voidaan tulkita virheellisesti. Pelko siitä, että muut kohtelevat minua huonosti voi jatkua pitkään.

Tästä syystä kiusaamista kokeneet lapset ja nuoret tarvitsevat apua ja tukea kokemustensa käsittelyyn mahdollisimman pian tapahtumien jälkeen. Kiusaamisen selvittämiseksi ja sen lopettamiseksi tehdään paljon hyvää ja tärkeää työtä, mutta usein kiusaamisen uhri jää selvittelyn jälkeen tyhjän päälle.

Kiusaamiskokemukset ja muistot eivät poistu mielestä itsestään, vaikka kiusaaminen saataisiinkin loppumaan. Oikea-aikainen tuki on keskeinen osa kiusaamisesta toipumista, ja sen avulla voidaan ehkäistä vakavampien ja pitkäkestoisten oireiden kehittymistä.

On kuitenkin tärkeä muistaa, että lapset ja nuoret sekä heidän tilanteensa ovat erilaisia, eivätkä kaikki lapset tai nuoret oireile tai tarvitse jälkihoitoa.

MLL Uudenmaanpiirin Ehjäksi- hanke tarjoaa matalan kynnyksen tukea kiusaamista kokeneille lapsille ja nuorille. Jotta tuki olisi lapsille ja nuorille mahdollisimman saavutettavaa, se on viety sinne missä lapset ja nuoret ovat: kouluihin. Tukea tarjotaan koulupäivän aikana sekä yksilö- että ryhmämuotoisesti. Työskentely on hyvin nuorilähtöistä ja pyrimme huomioimaan nuoren sekä perheen toiveet työskentelyn toteuttamiseksi. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä koulujen henkilökunnan kanssa ja tukea tarjotaan myös huoltajille.

Parhaita hetkiä työssä ovat ne, kun näkee, että lapsi tai nuori uskaltaa avautua kipeistä kokemuksistaan ja huomaa selviävänsä siitä ja saa turvallisen kokemuksen hankalien asioiden käsittelystä. Uskon, että nämä kokemukset voivat kantaa pitkälle ja antaa vahvistuksen sille, että apua ja tukea on mahdollista saada ja kynnys sen vastaanottamiselle myös myöhemmin elämässä toivottavasti helpottuu. Vaikka tapaamisissa käsitellään vaikeita tunteita, sisältyy niihin myös paljon iloa ja toivoa.

Lähteet

Kiusaamisen pitkäaikaiset seuraukset voivat edellyttää jälkihoitoa. Paihonen, S. & Korpisaari, M. Sosiaalilääketieteen aikakausilehti 2025: 62: 878-884. 

Nuoret ja nettikiusaaminen 2025. Mannerheimin lastensuojeluliitto.